Blogi: Sari Marita Ikäheimo 10.3.2025
Ihmisten välisessä kohtaamisessa tapahtuu paljon näkyvää ja näkymätöntä, joita tulkitsemme omasta historiastamme ja opitusta käsin. Kuulen usein tilanteista, joissa asiakkaani kertovat väärin ymmärryksistä ja niistä seuranneista mielen pahoittamisista tai asioiden ajautumisesta ’ ei-toivotuille urille’. Vuorovaikutuksesta on paljon kirjoja, koulutuksia ja täällä Elävää Työelämää sivustojen blogeissakin siitä on kirjoitettu useamman kerran. Toisaalta toistemme kohtaaminen ja ymmärtäminen on niin kiehtovan monisyistä, että siitä riittääkin näkökulmia.
Meille työnohjaajille vuorovaikutustilanteet ja haasteet niissä ovat tuttuja ohjauksen teemoja. Haasteet vuorovaikutuksessa vievät paitsi voimavaroja, syövät ne myös luottamusta ja etäännyttävät muista. Niin yleisiä kuin vuorovaikutuksen haasteet ovatkin, ei niiden korjaamiseksi sitouduta pitkäjänteisesti. Työnohjausten ja valmennusten sopimuksiin kirjataan usein jokin vuorovaikutuksen parantamiseen liittyvä tavoite, siitä puhutaan, sitä harjoitellaan, tunnistetaan omat vahvuudet ja haasteet jne. Kun ohjaus- ja valmennuskertojen välillä tapahtuneesta asian eteenpäin viemisestä keskustellaan, voi vastauksena olla, ettei siihen ole ollut joko aikaa tai se on muuten vain unohtunut. Miten vuorovaikutus, toistemme kohtaaminen voi kehittyä, jos sitä ei pidetä esillä ja harjoitella käytännössä. Eikö vuorovaikutuksen parantamista silloin koetakaan tärkeäksi. Yleensähän sen, mitä pidämme tärkeänä priorisoimme korkealle myös ajankäytöllisesti.
Miten sitten parantaa vuorovaikutusta, jos tulee toistuvasti väärinymmärretyksi? Voimme olla vastuussa vain omasta osuudestamme ja voimme aina parantaa asettumalla aidosti, läsnäolevasti kuuntelemaan, kysymällä tarkentavia kysymyksiä ja käyttämällä selkeää, ymmärrettävää kieltä. Onko yksi syy väärin ymmärryksiin se, että emme osaa asettua toisen asemaan ja ymmärtää tilannetta hänen näkökulmastaan. Ajattelen, että siinä meillä jokaisella on vielä petrattavaa ja opeteltavaa.
Palautteen pyytäminen tuntuu monista vieraalta, varsinkin vuorovaikutustaitojen osalta. Senkin voi tehdä monin tavoin. Esimerkiksi ” Mitä ajattelet tavastani puhua – miten voisin olla selkeämpi ja ymmärrettävämpi? ” kysymys pitää sisällään pyynnön auttaa minua. Se puolestaan rohkaisee toista sanoittamaan omaa kokemustaan. Vuorovaikutuksen äärelle kannattaa pysähtyä säännöllisesti ja keskustella, arvioidakin sitä yhdessä oman työyhteisön kanssa. Hyvä työyhteisön vuorovaikutus kumuloituu väistämättä myös asiakaspintaan ja siten tuottavuuteen.
Mitä ajatuksia sinulla on paremman vuorovaikutuksen lisäämiseksi työyhteisöissä ? Osallistu keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittaja on Sari Marita Ikäheimo on toinen tämän sivuston perustajista ja ylläpitäjistä sekä yrittäjänä SopuSointu hyvinvointipalveluissa työnohjaajana, ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina, Nepsy valmentajana, kouluttajana ja joogaopettajana.
Sari Maritan palveluihin ja ajatuksiin pääset tutustumaan SopuSointu Hyvinvointipalveluissa ja LinkedInissä.